Ville-Juhani Sutinen: Trumpin tarkkailu on vähän kuin kommentoisi näkemäänsä auto-onnettomuutta

Ville-Juhani Sutinen sanoo, että hänen Yhdysvalloista kertova esseekirjansa Kapitalismin museo (Kulttuurivihkot 2018) oli kirja, jota hänen ei pitänyt kirjoittaa. Hänen vaimonsa sai tutkijanpaikan Berkeleyssä ja tämän mukana sai alkunsa myös kirja. Ville-Juhani Sutinen on myös kirjoittanut amerikansuomalaisten historiikin.

Tämän vuoden ajan hän sai tarkkailla Amerikkaa. Aiemmin hän on tehnyt reissuja ympäri Yhdysvaltoja, mutta tällä kertaa hän viipyi lännessä. Se on hänen eräänlainen mielipaikkansa. Miksi?

”Ehkä se johtuu siitä että kulttuuri on siellä kuitenkin hirveän nuorta, siitä on niin vähän aikaa kun ne alueet on ikään kuin valloitettu ja otettu urbaanimpaan käyttöön. Se tuntuu ja näkyy edelleen. Siihen verrattuna Nykki on aika vanha kaupunki” hän sanoo.

San Franciscossa näkee vielä vanhoja hippejä, jotka ovat tulleet paikalle joskus 70-luvulla, ikääntyneinä mutta yhtä autenttisina.

Alkuperäisestä alueen suomalaisyhteisöstä on vielä jälkiä. Berkeleyhinkin muutettiin 1900-luvun alussa. Siirtolaiset rakensivat työväentaloja, haaleja, joita Ville-Juhani Sutinen pitää mielenkiintoisina nähdä ja käydä. Suomalaiset halusivat paikalle jo paremman ilmastonkin takia. Itsenäisyyttä juhlitaan vieläkin.

Moni myöhempi tulija on muuttanut piilaaksoon. Suomalaisten luterilaisella kirkolla käy vain pari aktiivia.

Moni suomalainen siirtolainen liittyi radikaaliin vasemmistoon, toiset vain vasemmistoon. Syyksi Ville-Juhani Sutinen epäilee että moni lähtijä kiinnostui uusista ideologioista jotka levisivät maailmalla, oltiin tällaiselle alttiitta. Sitä varhaisemmat eivät niin ideologioista perustaneet. Suomalaisten vähälukuisuudesta huolimatta vaikutus näissä oli varsin suuri, vaikka Industrial Workers of the World -järjestössä.

Ville-Juhani Sutista kiinnostivat vanhat kaupunginlaitojen dinerit ja motellit, se on hänelle amerikkalaisuuden ydintä. 50-luvulla oli voimakas nousukausi sodan jälkeen. Autoja tehtiin, Ville-Juhani Sutinen: ”Siinä on jotain kaunista mutta vähän naiivia tulevaisuudenuskoa, mikä elää reliikkeinä 2000-luvulle saakka tullessaan nostalgisena esiin. Jotenkin tuntuu että tämä aika kaipaa sinne takaisin jollain tavalla.”

Viimeisellä reissullaan hän vain ajeli ruostevyöhykkeen läpi Greyhoundilla mutta viehättyi Pittsburghin vanhasta teollisuusalueesta, siellä oli hyvin ylläpidetty vanhaa perinnettä. Suomessakin tätä ollaan alettu ymmärtämään, Yhdysvalloissa ollaan tässä edellä. Teollinen historia on nähty säilyttämisen ja museoinnin arvoisena.

Nuoren maa merkki on, että kaikki voidaan periaatteessa jyrätä tasaiseksi ja rakentaa uutta tilalle. Menneisyydestä poimitaan asioita, jotka synnyttävät nostalgiaa. Länsirannikollekin varsinaiset kaupungit alkoivat rakentua vasta 1800-luvun lopussa, mikä on Euroopan perspektiivissä lyhyt aika. San Franciscon vanhat teollisuusalueet gentrifikoituvat, hipsterit muuttavat sinne ja muut jatkavat jonnekin taas syrjempään.

Ville-Juhani Sutinen ei oikein osaa sanoa, mitä Amerikasta Suomeen kohta tuodaan. Monia ilmiöitä on vaikea edes rinnastaa Eurooppaan. Yksi hänen tuttunsa lähti Eurooppaan ihan vain näyttääkseen lapsilleen että jossain on pidempi historia, Rooman historia on amerikkalaiselle käsittämättömän pitkä.

Tällä matkallaan Ville-Juhani Sutinen näki matkallaan Amerikan rikkaampana ja runsaampana. Eurooppakin näyttäytyy amerikkalaisille tiettyjen mielikuvien kautta joista voi olla vaikeaa päästää irti.

Amerikan elämää ruohonjuuri- ja paikallistasolla on vaikea nähdä kauempaa, kävely kaduilla auttaa. Tämä puoli Amerikasta on häntä tosi kiinnostava.

Aika Amerikassa oli myös aikaa kun Trump nousi valtaan. Ville-Juhani Sutinen ei ensin aikonut kirjoittaa hänestä mitään, mutta joutui seuraamaan hänen valtaannousuaan varsin läheltä:

”Myöhemmin sanoin eräälle tutulle, joka kysyi mitä mieltä olen Trumpista, että en oikeastaan ollut mitään mieltä, mutta samalla tapaa kuin ihminen joutuu vahingossa todistamaan vaikka auto-onnettomuutta, sitä jää katsomaan ja jos lehti kysyy että miltä siellä näyttää niin raportoi että, no tältä täällä näyttää.” sanoo Ville-Juhani Sutinen.

Hän koitti hiljalleen tarkkailla tilannetta. Tärkeämpää on se oire, mikä Trumpin valtaan nosti. Hän lähti etsimään sen syytä.

Huomionhakuiseen Trumpiin ja hänen temppuiluunsa kyllästyi nopeasti.

Nostalgia on populisteja esiin nostava voima, paluu ja kaipuu yksinkertaisempaan aikaan. Monelle amerikkalaiselle elämä on ehkä liian monimutkaista, vaihtoehtoja on liikaa. Paluu aikaan jossa oli vielä yksinkertaista manuaalista työtä ja maailma näyttäytyi selkeämpänä. Trump käyttää tätä ehkä osin tietoisesti kosiskellessaan äänestäjiä.

Berkeley oli kuitenkin vanhastaan liberaali ja sananvapausmyönteinen yliopistokaupunki. Henki oli voimakkaasti Trumpia vastaan. Monet nuoret trumpilaiset hyökkäsivät tätä vastaan, osoittivat mieltä ja kutsuivat provokatiivisia puhujia. Isoin kohu syntyi kun Milo Yainnapouluksen puhe jouduttiin perumaan.

Amerikka on jakautunut, sanoo Ville-Juhani Sutinen. Trumpiin suhtaudutaan noin kahdella tapaa: ”Ne jotka todella arvostavat ja kannattavat pitävät kiinni hyvin perinteisistä arvoista kiinni ja näkevät hänet poliitikkona joka sanoo suorat sanat, populistisena tyyppinä.”

Hän on kuitenkin myös miljonääri, liikemies ja kansainvälinen playboykin eikä siksi ehkä edusta kaikkein perinteisimpiä arvoja.

Moni Trumpin vastustaja vastustaa taas juuri paluuta vanhaan maailmaan kun ollaan jo uuteen totuttauduttu. Osapuolet puhuvat toistensa ohi. Trump oli vähän yhden vitsin juttu, se ei voi jatkua neljää vuotta samalla hevosella ratsastaminen, hänen on keksittävä myös uutta.

Vaihtoehtoinen oikeisto eli alt-right on ollut pitkään nousussa Amerikoissa, Suomessakin mennään samaan suuntaan. Yhdysvalloissa ilmiö on vain paljon isompi ja vakavasti otettavampi. Breitbart lehtenä on aika uskottavasti tehty. Skene oli pinnalla heti Trumpin valinnan jälkeen mutta on nyt hiipumassa.

Ville-Juhani Sutinen kuitenkin uskoo että Trump ei saisi jatkokautta, mutta mikä tahansa on mahdollista kun hänet kerran valtaan äänestettiinkin.

Voimat Trumpin takana ja vastaan ovat niin vahvat, että vaikka Trump on yrittänyt saada voimaan omia lakejaan, ei tämä ole mennyt läpi. Korkein oikeuskin on estänyt joitain. Presidentti ei voi toimia yksin mielivaltaisesti ja tilanne on aivan eri kuin vaikka 30-luvulla Saksassa kun Hitler kaappasi kabinettipelillä vallan.

Trumpin ulosanti on tärkeää kuultava tietylle väestönosalle, tärkeämpää kuin ehkä hänen ideansa. Hän osaa pelata hahmollaan ja imagollaan. Välillä totuus ja valhekin vaihtelevat hänen puheessaan. Itse Trump näkee itsensä aina ajojahdin kohteena.

Onko hän ylivertainen diilintekijä?

”En usko. Siinä on yksinkertaista ja naiivia suhtautumista, mennään siitä mistä aita on matalin ja hän saa yllättävän paljon tukea, hän on siksi uskottava kaikesta huolimatta. Jos se kaikki on suunniteltua, hän on nerokas mies, en usko että on, siinä on paljon intuitiivista toimintaa yksinkertaisesti.”

Liked it? Take a second to support Arabialainen sulka on Patreon!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *