Ajattelin hieman purkaa tuntojani koronavirus-kriisin aikana. Olen yhteiskuntatieteilijä ja liberaali, en epidemiologi enkä lääketieteilijä, en omaa edes yliopistovirkaa. Jonkun verran tutkimuslukeneisuutta löytyy.
Kritiikki on toistaiseksi ollut varsin hiljaista kun näitä kriisiajan toimia on viety läpi. En halua olla mikään denialisti koronan suhteen että jos teillä on pätevämpää mielipidettä niin mielelläni julkaisen vastineenne tai ainakin kommentit.
Ajattelin aloittaa kirjoittamisen aiheesta heti kun kaikki merkit eivät ole pelkästään negatiivisia. Toisaalta, toimenpiteistä vallitsee ilmeisen suuri yksimielisyys ainakin jos katsoo sitä että kritiikkiä ei oikein ole (vielä) esitetty.
Itse aloitin jo hieman omavaraisesti valmistautumaan jo pari viikkoa sitten. Kirjasto sai jäädä, kuljin Suvilahden työpisteeni ja kodin väliä, kävin kiskalta tupakat ja kaupassa. Juoksin pitkiä parintunnin lenkkejä niin kuin tapanani on ollut. On kiva nähdä että jengi on lähtenyt salilta ulkoilmaan lenkille. Tyhjä Helsinki myöhäisillalla on aina yhtä kaunista katsottavaa.
Tartuntaluku ei mielestäni ole edelleenkään mitenkään päätähuimaava. Näyttäisi, että virus kulkee läpi koko Suomen väestön tällä vauhdilla joissain vuosissa. Puhutaan tälläkin hetkellä alle prosentin luvuista, suunnilleen sitä kausi-influenssan luokkaa. Potentiaalia kyllä on kasvaa paljon suuremmaksi.
Onkin aikaa siitä, kun kaikki yhteiskunnassa tapittavat aina samaa lukua, tässä kohdin tartuntamäärää. Myös kuvio epidemian piikistä ja kurvan loiventamisesta terveydenhuoltoresurssien riittävyyden takaamiseksi on varsin yleinen kuvaus.
En väheksy italialaisia, vietin Bolognassa puoli vuotta ja heidän terveydenhuollostaan ei jäänyt oikein mitään pahaa sanottavaa. No se, että eivät englantia halunneet käyttää vaikka sitä osasivat. Olisiko muualta Euroopasta löytynyt hengityskoneita kun italialaiset olisivat niitä tarvinneet? Miten muu apu, lääkärien lähettäminen? Nyt Suomessa on korkea valmiustila mutta sairaalassa ei niin montaa tapausta ainakaan julkisuuden mukaan ole. Mihin unohtui yleiseurooppalainen solidaarisuus? Euroopan taloudet ovat tätä nykyä jo niin integroituneet että haluttiin sulkea rajat.
Virus näyttää iskevän aika kovaa myös yhteiskunnalliseen eliittiin, joka matkustelee paljon. He ovat myös yleensä terveystietoisempia, kovakuntoisempia ja perusterveempiä kuin muu väestönosa. Tämä on uutta, että juuri eliitti on erityisen haavoittuvainen, toisin kuin kansanterveysajattelussa on totuttu ajatella, yleensä alimmat tuloluokat myös sairastelevat eniten.
Urheilua ei voida pelata tyhjille katsomoille jo siinä pelossa että jopa pelaajat saisivat tartunnan, näin näyttää käyneen ainakin italialaisessa jalkapallossa.
Talous sakkaa kun kaikki murehtivat ensisijaisesti omaa terveyttään ja henkiinjäämistään. Perustulo olisi pelastanut paljonkin tässäkin tilanteessa. Isojen kriisien kuten sotien jälkeen investoinnit ovat kasvaneet aina, virustilanteen selvittyä maailmantalous lähtee uudelleen nousuun. Rahoituskriisin jälkeinen stagnaatio tulee olemaan ohi.
Jos olisin visionäärinen yritysjohtaja jolla olisi miljoonia käytössä, satsaisin paikallisiin tuotantoketjuihin, joissa ei ole kontaminaatioriskiä. Tulevaisuudessa Suomeen tuotavat tuotteet tehdään Kiinan sijaan vaikka Valko-Venäjällä, Bulgariassa tai Albaniassa. Turismi ei tule koskaan nousemaan samoihin lukemiin kuin ennen koronavirusta, työmatkailu todennäköisesti säilyy. Voi Helsinkiä ja sen uusia hotelleja.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti maailmantalous reagoi muutoksiin, viikoissa on nähty take awayta ja etäopiskelua, muutamassa kuukaudessa pitäisi näkyä jo mittavaa uudelleenjärjestelyä. Kapitalistina toivon ja uskon, että prosessi ei ole pitkä.
Hallitus paukauttaa aina uudet rajoitteet, vaikka tilannekuva ei oleellisesti muutu.
Sitä kysyy, mihin arvioihin nämä perustuvat. Onko niin, että yleisölle ei voi näyttää näitä skenaarioita kaikkia kerralla, vaan vain hiljalleen hivuttautumalla? Olen koittanut kaivella niitä tilastoja mistä näkisi miten viranomaistoimenpiteiden jatkumo on perusteltu.
Karanteenit voivat olla pitkäaikaisia. Jos viranomainen sanoo päiviä, tarkoittaa se viikkoja. Jos sanoo viikkoja, tarkoittaa se kuukausia. Jos sanoo kuukausia, se voi tarkoittaa ikuisuuden. Siksi ravintoloitsijoidenkin olisi hyvä laittaessaan ”lappua luukulle” ilmoittaa ainakin jokin aika-arvio milloin mahdollisesti uudelleen avataan. ”Toistaiseksi” on mielestäni aivan selvä konkurssiriski.
Tuli jonkin verran istuttua baareissa Kalliossa sinäkin aikana kun kaikkea alettiin sulkea ja ajaa alas. Yleensä paikalla oli vain muutama ihminen sopivalla etäisyydellä toisistaan. En kyllä lähtisi monen sadan hengen yökerhoihin. Yli kahden hengen kokoontumisia ei voi viranomainen millään valvoa. Eikä armeijaa pitäisi käyttää omien kansalaisten kontrolloimiseen, oikein missään tilanteessa.
Nyt näyttää että Uusimaa suljetaan joksikin aikaa. Tässä yhteydessä on nostettu esiin ihmisten perusoikeudet ja liian hätäinen valmistelu. Kyllä perusoikeuksien kuten liikkumisenvapauden pitää olla taattu kaikkina aikoina, myös korona-aikoina. Pidän positiivisena sitä että asiasta on nostettu meteliä.
Haluaisin koronavirus-testiin ennen mahdollista siirtymistäni maaseudulle. Näkisi, onko vasta-aineita, onko itse jo sairastanut koronan ja mikä olisi riski sen edelleen tartuttamiseen. Vai pitäisikö sitä istua aitalla yli viikko karanteenissa tietämättä hyödyttääkö se yhtään mitään? Ja miten muut, onko heillä jo vasta-aineita?
Infoähky, infotainment ja edutainment ovat päivän sanoja. Itse pääsin ahdistuksesta yli katsomalla vain uutiset ja tsekkaamalla THL:n tartuntaluvut kerran päivässä.
Jengi rämppää sitä somea niin että kaikki suhteellisuus katoaa. Menkää välillä vaikka ulkoilmaan.
