Jussi Silvennoinen on aloittanut Saimaan Taideluola Retretin toiminnanjohtajana tänä keväänä. Hän on siitä lähtien pyörittänyt Retretin operatiivista puolta. Paikka on hänelle tuttu, sillä hän teki toisena Luola Events Oy:n yrittäjänä vuosina 2018-2020 Kalliosalin tiloissa tapahtumia.
Retretin historia alkoi 80-luvun puolivälissä, kun taidekeskus perustettiin ja kallioon louhittiin yli 5500 neliötä luolia taidekäyttöön. Paikalla ei sijainnut metriäkään luonnollista luolaa mutta paikan visionääri Pekka Hyvärinen laittoi vireille luolaston louhinnan. Muitakin paikkoja Punkaharjulla katseltiin.
Myös maanpäälle on rakennettiin aikoinaan merkittävä määrä rakennusmassaa. Sen jälkeen Retretti odotti kuusi vuotta uutta toimintaa.
Maanpäällinen rakennuskanta ehti sinä aikana mennä huonoon kuntoon ja ne on nyt purettu.
Alettiin suunnitella uutta ja peruskorjata luolastoa. Luolaan itsessään tulee vain vähän lisäneliöitä, mutta Retretissä on nyt keskitytty uuteen taloon ja esiintymistekniikan päivittämiseen sekä tämän päivän turvamääräysten ja muiden täyttämisen tähtäävään saneeraustyöhön, kertoo Jussi Silvennoinen.
Luolat tuovat mukana omia haasteitaan. Täysmittaisella ilmastoinnilla ne pysyvät aika kuivina. Luolassa kosteus vaihtelee sen mukaan, mikä on ulkoilman vuodenajan lämpötila ja sen sademäärä. Runsailla sateilla luolaan tulee enemmän vettä ja se vaatii tekniikalta enemmän.
”Sillä kokemuksella mikä meillä oli 2018-2020, kyllä kun siellä pyörii ilmastointi ja kaikki on normaalitasolla niin aika hyvissä olosuhteissa nimenomaan ympäri vuoden, tasaisissa olosuhteissa päästään toimimaan”, selittää Jussi Silvennoinen.
Jussi Silvennoinen itse on syntyjään Kerimäeltä. Hän on alueen tapahtuma- ja media-alalla toiminut viitisentoista vuotta. Hänen kokemuksensa on pääosin toimittajantöistä, festivaalitekemisestä ja massatapahtumien järjestämisestä, mutta on myös tehnyt video- ja markkinointihommia.
Kun häntä kysyttiin Retretin pestiin myös taustansa vuoksi, oli se hänestä mielenkiintoinen kortti, joka oli katsottava. Hän oli tehnyt jo paljon työtä seudun eteen, Retretissä kiinnostivat mittakaava ja kaikki sen mahdollisuudet.
Retretissä tänä kesänä on näytillä kaksi kokonaisuutta. Maan päällä on kulttuuripuisto, jossa on ympäristötaidetta ja sitten galleriatiloissa on ripustettua ja perinteisempää taidetta.
Luolissa on näytillä Sammon ryöstö -kierros. Se on digitaalista taidetta kotimaisilta ja ulkomaisilta tekijöiltä. Kierros vie digitaaliselle elämysalueelle, joka on juuri tänä kesänä avattu. Sammon ryöstö on Kalevalan pohjalta tehty audiovisuaalinen elämys, jota kierretään, kuvailee Jussi Silvennoinen.
Digitaaliselle elämysalueelle on hankittu videotykit ja muu digitaalisen taiteen vaatima infrastruktuuri. Nyt alueelle on investoitu 50 ammattitason videotykkiä ja äänikalustoa.
Aikanaan luolissa tulee olemaan kolme eri toiminnallista aluetta. Digitaalisen elämysalueen lisäksi tulee ravintola- ja näyttelyalue sekä tapahtuma-alue, joka on iso konserttisali. Toiminnalliset alueet voi myös jakaa tai niin että joku sisällöntekijä voi varata kaikki alueet itselleen. ”Siinä on puitteet meidän puolestamme täällä tarjolla, mitä kovin moni ei kykene tarjoamaan”, kertoo Jussi Silvennoinen.
Muiden alueiden tarkka valmistumisajankohta varmistunee syksyllä, mutta tavoite on kesässä 2022. ”Teemme niin nopeasti loppuun tämän kesäkauden jälkeen, kuin on rakennusurakoitsijan puolesta mahdollista tehdä”, kommentoi Jussi Silvennoinen.
Tavoite on, että Retretti olisi vastaisuudessa ympärivuotisesti auki. Jo vuosina 2018-2020 pääpaino tapahtumissa oli loppuvuodessa ja talvessa. Ei vielä tiedetä, onko Retretti auki seitsemänä päivänä viikossa vai jaksotetaanko aukioloja. Lähtökohtana on, että toimintaa olisi muutenkin kuin vain sesongin aikaan.
Maan päällä sijaitsee ulkoravintola ja kulttuurikahvila Mutteri, myös Bunkkeri-galleria. Puistoalueelle on sijoitettu puutaidetta ja ympäristötaidetta, yhteensä nelisenkymmentä teosta. Alueet ovat maksullisia, on vain pieni ilmaisalue, joka ehkä säilyy kun kaikki valmistuu.
Punkaharju on yksi vetovoimaisimmista paikoista Saimaalla. Harjualueella pelkästään viimeisten tilastojen mukaan käy 150000 henkeä vuodessa. Tänä vuonna lyötäneen ennätykset, ehkä noin 200000 kävijää, jotka käyvät jo pelkästään katsomassa kansallismaisemia. Savonlinnan vetävin kohde Olavinlinna ei pääse näihin lukuihin.
Jussi Silvennoinen kehuu tätä matkailuklusteria, joka on iso jo pelkästään Tuunainsaaressa. Punkaharjulla on monia muitakin isoja toimijoita, kuten Suomen Metsämuseo Lusto, Matkailukeskus Harjun Portti, Kuntoutuskeskus ja hotelli Kruunupuisto. Hotelli Punkaharju on varsinkin ruoan puolesta esillä.
