Maailma muuttuu, ja yritysten toiminta sen mukana. Kasvun jatkuminen on kiinni aina jossain määrin ympäröivistä viitekehyksistä, joihin yrityksillä ei aina ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Yhä edelleen suurin valta menestyksen ja kasvun suhteen on kuitenkin yrityksellä itsellään.
image = https://pixabay.com/photos/earth-internet-globalisation-2254769/
Digitalisaatio ja työn luonne ovat muutoksessa. Verkossa toimiminen on tänä vuonna on demand -palvelujen voimakkaampaa esiinmarssia; pelimaailmasta tuttujen ilmiöiden, kuten Twitchin streamien, live casino -pelien tai Googlen Stadian rakenteet ja toimintalogiikat voivat tulla myös työelämään. Joillakin työpaikoilla itse asiassa juuri pelillistäminen saattaa tuottaa liiketoiminnan kasvua. Koulutus ja pelit ovat jo ajat sitten lyöneet hynttyyt yhteen digiympäristössä esimerkiksi Duolingon ja Fitbitin kautta.
Digitalisaatio ei varmasti vuonna 2021 ole yhdenkään yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa uusi kohta. Sen sijaan sen roolia voi olla monenkin yrityksen johdossa aika miettiä uudelleen ja tarkentaan. Tähän artikkeliin olemme koonneet tärkeimpiä digitalisaation trendejä liiketoiminnan kasvattamisen kannalta vuonna 2021.
Työnteon käsite jatkaa muuttumista
Etätyöt eivät ole enää poikkeus tietovaltaisilla aloilla ja asiantuntijatyössä, pikemminkin ne ovat sääntö. Monilla aloilla etätyön mahdollisuudet toki ovat edelleen rajalliset, mutta digitalisaation avulla myös perinteisesti pelkäksi lähityöksi mielletyt ammattikunnat ovat saaneet uusia mahdollisuuksia työskennellä paikasta riippumatta vailla fyysisen läsnäolon velvoitetta.
Hybridityö valtaa alaa: on aivan normaalia, että yrityksen työvoimasta osa tekee viikko toisensa jälkeen työtään etänä Lapin mökiltä, piipahtaen kerran kuukaudessa toimistolla. Samaten toiset viettävät edelleen suurimman osan ajasta toimistolla, pitäen kuitenkin päivän tai pari kuukaudessa etänä kotoa käsin. Joku taas voi jakaa aikansa käytännössä 50/50 etä- ja lähityön välillä.
Työntekijöille on opittu antamaan menestyvissä yrityksissä varsin vapaat kädet oman ajanhallinnan ja läsnäolon suhteen. Tämä lisää useimmiten työntekijöiden hyvinvointia ja mikä parasta, myös tuottavuutta. Vaatimuksensa on kuitenkin se, että yrityksen IT-infra kykenee vastaamaan monipaikkaisuuden vaatimuksiin. Liiketoiminnan kasvun varmistamiseksi yhteyksien tulee olla kunnossa. Varsinkin pilvipalvelujen aikakaudella tietoturvakysymyksiin tulee suhtautua uudella tavalla.
Digitaitojen laaja-alaistuminen
Vanhakantainen ajatus siitä, että yrityksessä on IT-tyypit ja ne muut, normaalit tyypit, joutaa roskakoriin. Ensinnäkin: uusi sukupolvi on jo tullut aika päiviä sitten työelämään – siis se pahamaineinen ”diginatiivien” milleniaalien sukupolvi, jolle kaikessa työnteossa on kyse tietotekniikasta. Toiseksi: IT-osaamista jollakin tasolla vaaditaan asiantuntijatyössä käytännössä aina. Kolmanneksi: ei ole vain yhden sortin ”IT-tyyppejä”, sillä digitaalinen kenttä laaja-alaistuu jatkuvasti ja vaatii yhä laajempaa osaamista.
Toisin sanoen, on aika unohtaa malli, jossa rekrytoidaan yleispätevä IT-osaaja (joskin generalisteille ehdottomasti on paikkansa!). Java-koodari ei todennäköisesti ole mikään 3D-tulostuksen osaaja, eikä AutoCAD-tekijä tiedä hybridipilvestä välttämättä hölkäsen pöläystä. Onkin sanottu, että monet vanhat yritykset ovat joutuneet pulaan siitä yksinkertaisesta syystä, että yritysten johdon vanhan liiton väki ei ymmärrä koodarin ja graafikon eroa. Digitaitojen hallintaa johtokunnissa ei pitäisi unohtaa.
Jatkuva digitaitojen laaja-alaistuminen merkitsee myös sitä, että henkilöstö vaatii lisäkoulutusta. Liian monessa digitalisaatioprojektissa mennään työkalut ja välineet edellä: ohjelmistojen ja infran hankinta hoidetaan kustannuksista välittämättä, mutta niihin perehdyttämiseen ei omisteta tarpeeksi aikaa.
Kuluttajien luottamus kasvaa
Vuodesta 2021 vaikuttaa tulevan kuluttajien luottamuksen ja markkinoiden suhteen varsin hyvä vuosi. Tämä asettaa toki digitalisaatiolle omat haasteensa, sillä viime vuonna räjähdysmäisesti kasvanut verkkokaupan volyymi ei tule katoamaan mihinkään, eivätkä myöskään ihmisten uudistuneet ostotottumukset. Verkko on monelle kuluttajalle jo ruokakauppaa myöten ensisijainen ostoympäristö perinteisiin kivijalkakauppoihin ja hypermarketteihin verrattuna.
Haasteet liiketoiminnan kasvulle muuttuneiden kuluttajatottumusten ja kasvavan luottamuksen suunnalta kohdistuvat verkkokauppaan. Se ei edellytä vain kauppa-alustojen ja tuotevalikoimien sekä maksutapojen toimivuutta; liian helposti unohtuu saumaton integraatio logistiikkapartneriin. Asiakkaat eivät enää pidä viikoiksi venyvistä toimitusajoista: fyysinen verkosta tilattu tuote on ihannetapauksessa viimeistään huomenna kotiovella. Tästä kuluttajat ovat valmiita maksamaan pientä lisähintaa, mutta ei kovin paljoa – logistiikkapartnereiden kilpailuttaminen ja laadunvalvonta on siis syytä pitää agendalla.
Apua analytiikasta
Tiedon kerääminen ja sen analysointi ovat jo pitkään olleet avuksi asiakaspohjan ja kumppaneiden tarpeiden ymmärtämisessä. Data-analytiikan rooli tulee kasvamaan ja muuttumaan. Pelkän passiivisen sisääntulevan tiedon analysoinnin ohella alkaa yhä voimakkaampi uuden ennakointi. Tietoa tulee uusista kanavista, kiitos IoT-suuntauksen vahvistumisen. Analytiikkatyökaluja ja -tiimejä hyödyntävät yritykset voivat tehdä digitalisaation avulla parempia päätöksiä tulevaisuuden liiketoiminnan kasvattamiseksi.
Älä pelkää tulevaisuutta
Joissakin yritysjohtajissa tulevaisuus ja vuosi 2021 voivat aiheuttaa pelkoa digitalisaation alati nopeammin vyöryvien muutosten myötä. Pelkoon ei kuitenkaan ole aihetta, sillä digitalisaatio ja neljäs teollinen vallankumous tuovat mukanaan paljon enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Monipaikkaisuus, tiedon määrän kasvu ja laaja-alaistuminen ovat kaikki haasteita, jotka tuovat lisää mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseen.
Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä
