Mikkelistä europarlamenttiin, innokas ratsastaja huolehti Arkadianmäellä velallisista

Mikkeliläinen SDP:n eurovaaliehdokas Satu Taavitsainen tippui näissä vaaleissa eduskunnasta, mutta on jo etsimässä itselleen uutta edustajan paikkaa europarlamentista.  42-vuotiaana hän sai näissä vaaleissa 5419 ääntä ja jäi täpärästi parlamentin ulkopuolelle, ollen vaalipiirinsä ensimmäinen varakansanedustaja sosiaalidemokraateissa.

Muuten hän toimii Satu Taavitsainen toiminnanjohtaja Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry:ssä. Eduskunnassa ollessaan hän toimi puheenjohtajana Ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa -ryhmässä ja vpj:na vammaisasian yhteistyöryhmässä.

Eduskunnan valiokuntajäsenyyksien lisäksi hän on kaupunginvaltuutettu ja myös valtuustonsa varapuheenjohtaja sekä maakuntavaltuuston puheenjohtaja. Yksityiselämästään hän kertoo että lukee ja liikkuu, on aviossa ja perheessä on kolme peruskouluikäistä lasta.

Satu Taavitsainen taistelee köyhyyttä ja eriarvoisuutta vastaan. Brexit on opettanut Euroopalle kantapään kautta että EU:sta on tehtävä inhimillisempi ja kansalaisten kritiikkiä on kuunneltava:

Satu Taavitsainen: ”EU on yhtä aikaa arvoyhteisö, taloudellinen ja turvallisuusyhteisö, mutta sen tulisi olla enemmän myös ihmisten yhteisö.”

Esimerkiksi työttömyys, koulutuksen ja terveydenhuollon puutteet tuovat toivottomuutta ja voivat toimia kasvualustana vihalle. Tulo- ja varallisuuseroja on kavennettava, köyhyyttä poistettava ja työoloja on parannettava tekemällä ihmisistä kouluttautuneempia.

Satu Taavitsainen: ”Työntekijöiden oikeus liikkua Euroopassa maasta toiseen ei saa tarkoittaa ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä halpatyövoimana.”

Hän jatkaa: ”Tahdon parantaa työntekijöiden työoloja, taloudellista toimeentuloa sekä turvata työehtosopimusten säilyvyys ja kehittäminen työntekijöitä kunnioittaen.”

Kauppasopimuksilla pitäisi turvata työntekijöiden, luonnon ja eläinten suojelu, Satu Taavitsainen: ”EU:n kauppasopimukset voivat tuoda suomalasille yrityksille kaupallista kasvua ja vahvistaa työllisyyttä.”

Näihin ei tule kuitenkaan lähteä silloin, kun toinen osapuolista ei välitä suojelusta. Rikkomuksiakin on voitava sanktioida.

Jos kauppa vapautettaisiin yksipuolisesti, seuraisi siitä että Euroopan markkinat avattaisiin tälle halpatuotannolle. On käytettävä hyvinvointinormeja ja edelleen parantaa niitä.

EU:ssa on mentävä sisulla ja suomalaisilla arvoilla suomalaisten hyväksi. On istuttava pöydissä, jossa käsitellään Euroopan sisäistä turvallisuuta, terrorismin ennaltaehkäisyä, verovälttelyä ja talousrikollisuuden kitkemistä.

EU:n pitää laittaa kansainväliset perintäyhtiöt ja pikavippifirmat kuriin. Laiton perintä on lopetettava. Pienituloisten ja pienyrittäjien ulosottoon laittaminen on lopetettava niin Suomessa kuin Euroopan tasollakin.

Itä-Suomen pitää saada kakusta osansa, sen olisi Satu Taavitsaisen mukaan saatava erityiskohtelu kun EU:n rahanjaossa. Sille on kirjattu erityisasema asutuksen ollessa harvaa, etäisyydet pitkiä ja kylmä ilmasto haittaa pysyvästi kilpailukykyä. Silti rahoitus on vuosien saatossa kaventunut, Satu Taavitsainen:

”Tilannettamme saa parannettua kunnostamalla tiet- ja rautatieyhteyksiä, lisäämällä koulutuspaikkoja sekä avaamalla Venäjälle uusi rajanylityspaikka Parikkalaan.”

Näihin tarvittaisiin rahaa sekä EU:lta että Suomen valtiolta.

Osaamista Itä-Suomella on annettava EU:n metsä- ja hiilinielupolitiikassa, Satu Taavitsainen: ”En vähentäisi metsähakkuita, koska puun käyttö on tärkeä työllisyydellemme ja ihmisten toimeentulolle erityisesti Itä-Suomessa.”

Maataloustuista pitää neuvotella tiukasti, ilman suomalaista maanviljelijää ei ole suomalaista ruokaakaan. Iso-Britannian EU-eroa ei saa maksattaa suomalaisilla maanviljelijöillä, koska on kyse myös huoltovarmuudesta.

On paikallaan ehkäistä ilmastopakolaisuutta ja Suomen tulisi ottaa isompaa roolia. Parantamalla paikan päällä ihmisten elinolosuhteita tarve Eurooppaan suuntautuvalle pakolaisuudelle vähentyy. Puhdas juoma- ja kasteluvesi Afrikassa ja Lähi-Idässä lisää Euroopankin turvallisuutta ja vähentää ilmastopakolaisuutta. Nälkä ja jano ovat liikkeellepanevia voimia.

Suomessa on osaamista sinisen biotalouden eli jätevesien puhdistamiseen käytettävän teknologian kehittämisessä. Puhdistettua vettä voi käyttää kasteluvetenä. Tälle on kysyntää ja se loisi Suomeen työpaikkoja.

Hyvää EU:ssa on, että se on tuonut rauhaa Eurooppaan, hänkin kulki teini-ikäisenä rauhanmerkki kaulassaan, aseiden myynti sota-alueille on loputtava. Rauha on tärkeämpi kuin raha.

Huonoa EU:ssa on, että se on ollut liian oikeistolainen talousasioissa ja vyönkiristyspolitiikalla on vaikeutettu suomalaisenkin hyvinvointivaltion perusasioita: varhaiskasvatusta, koulutusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä laadukasta vanhustenhuoltoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

RSS
Follow by Email