Pekka Puska uskoo uuden soten menevän maaliin maakuntien varassa, ilman kokoomuksen valinnanvapausvaatimusta – terveyskeskukset tarvisivat silti lisää resurssointia joka helpottaisi myös sairaaloiden tilannetta

Pekka Puska uskoo uuden soten menevän maaliin maakuntien varassa, ilman kokoomuksen valinnanvapausvaatimusta – terveyskeskukset tarvisivat silti lisää resurssointia joka helpottaisi myös sairaaloiden tilannetta

Pekka Puska julkaisi hiljattain kirjan Sote ja sen pitkä kaari (Into kustannus 2020). Näkemystä hänellä aiheesta on pitkältä ajalta, hän on toiminut Kansanterveyslaitoksen ja THL:n pääjohtajana ja Maailman terveysjärjestön johtajistossa Genevessä.

Erityisesti häntä ovat kiinnostaneet kansanterveys ja kansantautien ehkäisy, terveyden edistäminen.

Pekka Puska on toiminut kansanedustajana kahdesti. Hänen edellisellä kaudellaan laadittiin erityissairaanhoitolaki. Nyt hänen viime kaudellaan pyöri soten ympärillä iso show, hän sanoo. Moni sanoi Pekka Puskalle, että kirjoita aiheesta kirja. Hän oli pitänyt koko episodin ajan päiväkirjaa.

Prosessia valiokunnissa hän kuvaa uskomattoman värikkääksi.

Monille soten ongelmat näyttäytyvät sen kaltaisina, että ei pääse lääkäriin, terveyskeskukset eivät toimi tai että vanhustenhuollossa löytyy suuria puutteita.

Pekka Puska: ”Mitä tässä on takana on, että meidän systeemimme on erittäin hajanainen. Meillä on 200 eri palvelujen järjestäjää, kuntia ja kuntayhtymiä.”

Terveys- ja sosiaalipuoli pidetään erillään. Vuosien saaton kehitys on merkinnyt, että sairaaloiden osuus rahoituksesta on päässyt kasvamaan.

Poliitikkojen on helppo perustella maakuntansa sairaalaa ja sen tarpeita, mutta rahan ollessa rajallista, se on merkinnyt että terveyskeskusten osuus rahoituksesta on jäänyt yhä pienemmäksi.

Soten yleisistä ongelmista vallitsee aika suuri yksimielisyys. Palveluita pitäisi järjestää laajemmilla alueilla kuin nykyään, joissa maakunta järjestäisi palvelut yhtenäisesti ilman hallinnollisia raja-aitoja, sanoo Pekka Puska. Siis niin että on sairaala- ja terveyskeskushallinto erikseen vaan että järjestäjä olisi yhteinen.

Kataisen hallituksen aikainen sote-uudistus meni karille. Sipilän hallituksen aikaan keksittiin että Suomen perustuslaki voisi sallia kuntia isomman itsehallintoalueen. Niitä olisi luontevaa kutsua vaikka maakunnaksi, kertoo Pekka Puska. Sotea ryhdyttiin järjestämään maakuntien varaan.

Suurimmaksi ongelmaksi muodostui, että kokoomus halusi mukaan valinnanvapauden ja että mukaan kytkettäisiin myös yksityiset terveyspalvelujen tuottajat, Pekka Puska: ”Valinnanvapauttahan kaikki haluavat ja yksityisiä palveluita tarvitaan. Kuvio oli kuitenkin hallinnollisesti aika erikoinen ja meni hyvin vaikeaksi.”

Olisi ollut erikseen järjestämislaki ja valinnanvapauslaki. Perustuslakivaliokunta totesi useaan otteeseen että kuvio on liian vaikea ja monella tapaa perustuslain vastainen. Esitys kaatui.

Pekka Puska, kuten suurin osa suomalaisista, lähtee siitä että terveys- ja sosiaalipalvelut tulisi rakentaa pääosin julkisina palveluina. Julkinen puoli voisi tehdä alihankintoja yksityiseltä puolelta.

Sote itsessään on aivan välttämätön, näkee Pekka Puska. Suurin osa kunnista on ”kusessa” – puolet rahoista menee soteen eikä sekään tunnu riittävän.

Marinin hallitus lähti oikeastaan vanhalta pohjalta mutta ei ottanut mukaan valinnanvapauslakia. Maakunnat järjestävät pelkän soten ja pelastustoimen. Uusi malli on yksinkertaisempi ja selkeämpi, sanoo Pekka Puska.  Hän uskoo että se myös saadaan maaliin.

Pekka Puska ei itse ole toiminut konsultoimassa uusinta sote-uudistusta asiantuntijana, mutta hänellä on yhä vanhat yhteytensä ja sote-kirjakin on ollut päättäjillä luvussa. Hän ei aina tunne itseään läpeensä poliitikoksi vaan enemmän asiantuntijan ja yhteiskunnallisen päätöksentekijän välimuodoksi.

Sote ja sen laatikkoleikit ovat kirvoittaneet kysymyksen: miksei puhuta itse palveluista ja niiden kehittämisestä?

Tämä ei kuitenkaan riitä, jos sen takana ei ole kunnon hallintoa ja riittävä rahoitus, sanoo Pekka Puska. Kun nämä ovat kunnossa päästään kehittämään palveluja, sisältöä, johtamista ja kaikkea mitä se voi tarkoittaa.

Hän näkee, että peruspalveut tarvitsevat lisää resursseja, muuten terveyskeskukset ja vanhustenhuolto uhkaavat romuttua.

Julkinen raha on tiukalla ja koronan jälkeen sitä vieläkin enemmän. Lisärahaa paketille ei ole tulossa.

Pekka Puskan mielestä painotusta pitää muuttaa erikoissairaanhoidosta peruspalvelujen suuntaan. Moni kysyy, eikö sairaalat kärsisi tästä kun niiden rahoitusosuus pienenee? Ei missään tapauksessa, vastaa Pekka Puska.

Jos verenpainetaudit ja diabetes hoidetaan kunnolla, isoa määrää komplikaatioita ei tarvitsisi hoitaa sairaaloissa. Kun Pekka Puska on keskustellut sairaalalääkäreiden kanssa, heidän mainitsemansa tavallinen ongelma on että terveyskeskukset eivät vedä, potilaita ei saada myöskään jälkihoitoon.

Tämä on myös kansainvälinen kehityskulku. Jos peruspalvelut toimisivat hyvin, se olisi myös kansanterveyden kannalta tärkeää ja kalliita sairaalahoitoja tarvittaisiin paljon vähemmän.

Keskusta-puolueella on koko ajan ollut julki-ilmaistu tavoite toteuttaa maakuntamalli. Vaikka 300 kuntaakin ovat tarpeellisia, sote tarvitsee isompia toimintakokonaisuuksia. Ihmiset myös identifioituvat maakuntiin. Euroopan Unionikin on alueiden Eurooppa, huomauttaa Pekka Puska.

Voi olla, että vaikka nyt lähdetään liikkeelle pelkästä sotesta, pidetään maakuntavaaleja ja muodostetaan maakuntavaltuustoja, ajan mittaan voidaan siirtää muitakin valtion tehtäviä maakunnille.

Uusi hallituskokoonpano avasi oven juuri uudelle sote-mallille. Kokoomuksen tarjoamassa mallissa olivat takana myös yksityiset terveysjätit. Nykymallissa on vaikeuskerroin pienempi, sanoo Pekka Puska. Enemmistöhallitus voi ajaa sen läpi. Syksyllä se menee lausuntokierrokselle ja eduskunnan käsiteltäväksi se tulee vuodenvaihteessa.

Mallissa on suuri määrä erilaisia yksityiskohtia ja monia kiistojakin varmaan tulee, uskoo Pekka Puska. Ongelmallisin on ehkä Uudenmaan ratkaisu.

Uusimaa jaettaisiin viiteen eri maakuntaan, joista Helsingin kaupunki muodostaisi yhden. HUS:lla olisi oma hallinto. Tämä ei ole Pekka Puskan mielestä ihan ideaali, mutta sen kanssa voi elää. Savonlinna haluaisi liittyä Kuopion maakuntaan, mutta Itä-Savo on lain mukaan osa Etelä-Savon maakuntaa.

Kysymykseksi jää mitä perustuslakivaliokunta sanoo tästä monimutkaisemmasta mallista.

Pekka Puska uskoo, että yksityiset terveysjätit tulevat lobbaamaan voimakkaasti, kun ulkoistamissopimukset pyritään purkamaan tietyllä aikataululla. Länsi-Pohjan sairaala on tästä esimerkkinä ja kunnat joissa terveyskeskukset on yksityistetty.

Pekka Puskan mukaan paljon jää kiinni siitä paljon maakunnissa on osaamista hallinnon ja palvelujen kehittämisessä. Kun pienemmissä maakuntasairaaloissa ei voi kaikkea tehdä, ne tulevat tekemään toistensa kanssa erilaisia yhteistyösopimuksia.

Uusi sote luo vain pohjan ja sitten maakunnissa päästään varsinaiseen työhön panna sote-palvelut kuntoon, sanoo Pekka Puska.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *