Uudenmaan Piraattien puheenjohtaja Riikka Nieminen tekee töitä kokemusasiantuntijana. Eli kertoo omalta osaltaan kroonisesti sairaan ja vammaisen naisen arjesta.
Hän toimii työryhmissä ja kouluttajana pyrkien parantamaan palveluita oman kokemustietonsa pohjalta. Kyseessä on kasvava ala, nyt on havahduttu asiakasosallisuuden tärkeyteen ja merkitykseen, hän sanoo. Riikka Nieminen kouluttaa myös uusia ammattiin.
Hän on itse kuntoutunut useista psykiatrisista sairauksista ja krooninen kipu on invalidisoinut hänet.
Riikka Nieminen on ollut mukana kehittämässä lakeja ja palveluita ja on edustamassa neuvottelutilanteissa vammaista asiakasta, Riikka Nieminen: ”Se arki ei muuten tule aina näkyväksi niille ketkä asioista suunnittelee.”
Nykyään Riikka Nieminen kirjoittelee blogeja mm. henkilokohtainenapu.fi -sivustolle, jonka työryhmässä hän myös oli. Lisäksi hän kouluttaa lääkäreitä miten kohdata itsetuhoinen potilas, koska niin vaikeaa tilannetta ei aina osata kohdata. Tämä on selvinnyt hänelle THL:n kansallisessa itsemurhien ehkäisyn työryhmässä, jonka jäsen hän on.
Hän on sitä mieltä, että asiakkaan osallisuutta ylipäänsä pitäisi lisätä, muuallakin kuin vain terveyspuolella. Taksiuudistus oli hänen mukaansa täysi susi. Sitä tehdessä olisi pitänyt kysyä Taksiliitolta tai kuljettajilta, mitä he olisivat toivoneet, niin olisi päädytty parempiin lopputuloksiin.
Riikka Nieminen: ”Usein jos joku insinööri ylhäältä käsin päättää suunnitella meidän talouden uusiksi, ne ovat surkeasti suunniteltuja juttuja, kun eivät välttämättä tule käyttöön tosielämässä. Jos palvelutkin ovat sellaisia, että niitä ei kunnolla oteta käyttöön niin silloin on lyöty rahat hukkaan.”
Taksiuudistuksen jälkeen hän on saanut huonompia palveluita. Ennen hän saattoi lähteä rollaattorinsa kanssa, ottaa taksi ja lähteä kotiin. Mutta nyt villit taksit eivät vastaanota vammaispalveluiden myöntämää maksukorttia. Eikä rollaattorin kanssa voi oikein etsiä sellaista taksia kulkemalla autojen väleissä. Hän joutuu kävelemään taksiasemalta kauemmas ja tilata taksin siihen.
Heikommassa olevien palveluita on siis kavennettu ja samalla tiukentunut hintakilpailu vei Kela-kyytejä ajavat kuskit. Sairaalassa voi tosi sairas joutua odottamaan tunteja kyytiä kotiin.
Ylipäänsä sellaiset palvelut jotka koskevat kaikkien huonoimmassa olevia ihmisiä pitäisi jättää rauhaan.
EU-tasolla on säädetty hankintalaki, jossa on pakko kilpailuttaa suurempia hankintoja. Siinä sanotaan, että heikommassa asemassa olevien palveluita, kuten vammaispalveluita, ei tarvitse kilpailuttaa. Toki, koska se aiheuttaa suuremmat kustannukset, jos potilaat joutuvat huonompaan kuntoon, kuten vaikeasti vammaisille voi käydä uudessa ympäristössä.
Köyhiä kannattaa taloudellisesti tukea. Tutkimustulokset näyttävät, että muuten terveyspalveluiden kustannukset vain nousevat. Eli se tulee yhteiskunnalle vain kalliimmaksi.
Jos opiskelijoilta leikataan neljäsosa, ei se tuota hyvinvointia. Opinnot vain pidentyvät ja opintorahoja maksetaan pidempään jos opiskelijat joutuvat samalla käymään töissä.
Riikka Nieminen: ”Tuntuu, ettei näitä ajatella kokonaisuuksina, olen sitä itse ihmetellyt.”
Vaikka vaikutuksenarviointi on vaikeaa, pitäisi kokonaisuus huomioida. Riikka Nieminen on käynyt mm. Peijaksessa ja Herttoniemessä arvioimassa leikkaussalien käyttöä kokemusasiantuntijan näkökulmasta.
Peijaksessa voitaisiin henkilökunnan mukaan leikata kolmessakin vuorossa, mutta työntekijöitä ei ole rahaa palkata. Samalla ihmisiä pidetään sairaslomalla odottamassa leikkausta kolmesta kuuteenkin kuukautta. Ei se ole ilmaista, siltä ajalta maksetaan sairaslomakorvausta, Riikka Nieminen:
”Tuollaisissa on aina isot syrjäytymisriskit, koska voi olla määräaikaisia työsopimuksia, jotka kerkiävät katketa sillä aikaa kun olet saikulla odottamassa leikkausta.”
Sote-uudistus pitäisi tapahtua valtion ohjauksessa. Markkinaohjaus ei voi toimia aloilla, missä on kyse ihmisten välttämättömästä hyvinvoinnista. Samalla budjetilla pitäisi tehdä voittoa.
Suomessa on jo hyvät sairaalat ja laitokset. Yksityistämisessä ei ole tolkkua kun erikoissairaanhoidon puoli ja parhaat tutkimusvälineet ja 
-laitteet löytyvät julkiselta sektorilta, Riikka Nieminen: ”Meille on vain myyty tämä mielikuva että yksityiseltä puolelta saa nopeasti palvelua, todellakin saa koska rahalla saa. Mutta jos olisi sama raha tarjota terveysasemalle, ei se olisi nopeampi mitenkään.”
Maakunnatkin olisivat ihan tervetulleita. Riikka Niemiselle koitettiin myydä reformia sillä, että maakunta voisi kilpailuttaa samalla isomman erän niin saataisiin erilaisempia apuvälineitä. Hän epäilee, että kävisikin niin että halutessaan omanlaisena rollaattorin hän saisi samaa kuin kaikilla. Se pilaisi yksilöllisen hoidon mahdollistamisen täysin.
Kilpailutusta ei oikein osata tehdä, se on arka ja vaikea kohta. Usein suositaan isoja firmoja pienyrittäjien sijaan. Jos pystyttäisiin määrittelemään paremmin kilpailuehtoja, niin siinä voisi olla tolkkua.
Maakuntien hallinnossa käytettäisiin suurin osa rahoista kuitenkin sote-palveluihin, josta mielenterveyspalvelut syövät ison osan.
On arvioitu, että tulevissa sukupolvissa kolmasosa jäisi työelämästä eläkkeelle mielenterveyssyistä. Miksi hankkia ulkomailta työvoimaa kun omistakaan ei huolehdita, kysyy Riikka Nieminen.
Mielenterveyspooli on tehnyt kansalaisaloitteen terapiatakuusta, jossa Riikka oli mukana kokemusasiantuntijana. Esimerkiksi vammaiset eivät pääse tällä hetkellä terapiaan, he ovat väliinputoajaryhmä, koska heitä ei voi katsoa kuntoutettavan työelämään.
Piraatit ovat puhuneet perustulon puolesta jo vuosikymmenen. Uudellamaalla on laskettu, että yksinasuva voisi saada noin 1000 euroa puhtaana käteen, sisältäen asumistuen. Itse asumistukijärjestelmä on sairas ja siihen pitäisi puuttua, sanoo Riikka Nieminen. 60% suomalaisista nostaa asumistukea, se on suoraa tulonsiirtoa o
mistajayhtiöille.
Kunnat myös hyödyntävät asumistukea, ei pidetä enää omia asuntoja vaan vuokrataan. Asunnottomia siirretään harkinnanvaraisesti yksityisille, kunta saa asumistuen.
Palkat ovat suunnilleen pysyneet samalla tasolla, mutta asumiskustannukset ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa. Asumistuki ei muutenkaan kannusta asumaan ekologisesti samassa taloudessa.
Riikka Nieminen ei ole laskeskellut mahdollista äänimääräänsä, vaan omien sanojensa mukaan heittäytynyt tähän täydellä sydämellään, puheenjohtajana myös vähän muidenkin kampanjoihin.
Piraateissa häntä kiinnosti avoimuuden politiikka ja yhdenvertaisuuden korostaminen. Vammaissilla on aika vähän jalansijaa yhteiskunnassa. Edesmennyt Kalle Könkkölä olisi tarpeen. Vähemmistö tarvitsisi edustajan eduskuntaankin.
Puoluetuki sorsii pienpuolueita. Sitä maksetaan vain eduskunnassa oleville puolueille, hieman yli 13 euroa per äänestäjä kun muualla Euroopassa keskiarvoisesti 3.5 euroa per äänestäjä. Puolueet kuitenkin elävät näkyvyydestä.
Riikka Nieminen toivoisi että ihmiset äänestäisivät enemmän omannäköisiään ehdokkaita eivätkä aina pelaisi vaalipelejä.
